Pekka Pohjola soi sinfonisesti Musiikkitalossa
Useita menestyneitä musiikin ammattilaisia tuottaneesta suvusta polveutunut Jussi Pekka Pohjola aloitti Sibelius-Akatemiassa pianon ja viulun parissa. The Beatlesin musiikin ja Paul McCartneyn melodisen soiton innoittamana hän kuitenkin tarttui soittimeen, jonka virtuoottisena taitajana nousisi maailmanmaineeseen.
Pohjolan ammattipolku käynnistyi täysi-ikäisyyden kynnyksellä pääsiäisenä 1970, kun hän liittyi progebändi Wigwamiin. Pari vuotta myöhemmin ilmestynyt soolodebyytti 'Pihkasilmä kaarnakorva' avasi omissa nimissä tehtyjen levyjen sarjan, joka päättyi vasta 'Viewsin' myötä kesällä 2001. Neljälle vuosikymmenelle levittyneen uran merkkipaaluiksi jäi julkaisujen ohella Pekka Pohjola Groupin ikimuistoisia esiintymisiä Japanissa ja Yhdysvalloissa saakka. Aikaa riitti myös näyttämö- ja elokuvamusiikin säveltämiselle sekä monipuolisille hankkeille klassisen musiikin ja jazzin kentillä.
Viimeisiksi suuren mittakaavan omiksi projekteiksi jäivät vuoden 2004 "Vähällä sähköllä" -konsertit, joiden merkeissä lavoille nousivat myös Pekan pojat, trumpetisti Verneri ja pasunisti Ilmari. "Pekkaa viehätti siinä vaiheessa akustinen ilmaisu ja oman musiikin vieminen konserttisaleihin", muistaa Verneri Pohjola. "En voi puhua muiden puolesta, mutta omalta osaltani iloitsen siitä, että hänen omaperäistä tuotantoaan esitetään yhä säännöllisesti erilaisissa tilaisuuksissa."
Yli 70 vuotta toimineen Vantaan Viihdeorkesterin juhlava kunnianosoitus Pekka Pohjolalle muodostuu kahdesta myöhäisvaiheen teoksesta. Sekä 'Emmi (Sinfonia no 2)' että 'Bayan' ovat vuodelta 2004. Jälkimmäisen solistina loistaa kappaleen säveltäjämestarilta tilannut harmonikkataiteilija Veli Kujala. Illan kapellimestarina toimii Jukka Iisakkila, jonka vakituisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuu hollantilainen Metropole Orchestra.
Jukka Iisakkila (s. 1972) tutustui Pohjolaan opintojensa kautta ja on tehnyt vuosien saatossa yhteistyötä myös tämän luottomuusikoiden, kuten kitaristi Seppo Tynin ja pianisti Seppo Kantosen kanssa. Kitaristi-säveltäjä Steve Vain orkesteriteoksia parhaillaan työstävä Iisakkila on valmistunut Jorma Panulan opista Tukholman kuninkaallisen musiikkikorkeakoulun orkesterinjohdon diplomiluokalta. Hän tietää, miksi Pohjolan ikonista musiikkia kuvaillaan herkästi termeillä kuten "sinfoninen" ja "sibeliaaninen".
"Sointuva, suurellinen ja harmoninen musiikki, jossa melodioiden kehittely perustuu pitkälti toisteisuudelle, mielletään usein sinfoniseksi ja meillä Suomessa tietenkin myös sibeliaaniseksi. Mielestäni määritelmät kuvaavat näitä laajoja, läpisävellettyjä ja kurinalaisia teoksia oikein osuvasti. Tilaisuus juhlistaa Pekan musiikkia tämän hienon muusikkojen joukkueen kanssa on minulle suuri kunnia, merkkihetki ja riemun aihe", kiittää Iisakkila.
Veli Kujala (s. 1976) tilasi 'Bayanin' Pohjolalta maisteriopintojensa kruunuksi kuutisen vuotta ennen kuin valmistui Sibelius-Akatemiasta musiikin tohtoriksi. Hänen konserttiharmonikkansa on soinut muun muassa Markus Fageruddin ja Einojuhani Rautavaaran teosten kantaesityksissä. Taiteilijapersoonan heittäytyvämpi puoli pääsee esille paitsi improvisaation viitekehyksessä, myös Sampo Haapamäen kanssa kehitetyn mikrotonaalisen harmonikan äärellä. Kontakti Pohjolaan säilyi lämpimänä loppuun saakka.
"Pekka soitti minulle pari viikkoa ennen kuolemaansa, marraskuussa 2008. Hän piti 'Bayania' parhaana sävellyksenään ja toivoi, että teos saisi lisää esityksiä ja päätyisi ennen pitkää jollekin tallenteellekin", muistelee Kujala.
teksti: Petri Silas
La 17.9.-22 klo 19 Musiikkitalo
